Palvelut / Opetus

Lukio 50 v

Tietoa kuuntelutoiminnosta

1. Opiskelijat ja opettajat

Kuhmoisten lukioon voitiin ottaa ensimmäiset opiskelijat syksyllä 1962, kun lukio sai toimiluvan yksityisen oppikoulun, Kuhmoisten yhteiskoulun, osana. Lukio-opintonsa aloitti tuolloin 21 opiskelijaa oppikoulun VI luokalla.

Oppilaiden kerhotoiminta oli vilkasta. Lukiolaisetkin osallistuivat yhteiskoulussa toimineisiin yhdistyksiin ja kerhoihin, joita olivat mm. raittiusyhdistys Tuike, Kuhmoisten Yhteiskoulun Urheilijat, sekä luonnonhistoriallinen, englannin kielen, kristillinen, retkeily-, kotiseutu-, näytelmä-, tanssi- ja kansantanhukerhot. 1960-luvulla perustettiin vielä valokuvaus-, matematiikka-, yhteiskunnallinen ja venäjän kielen kerho sekä teinikilta.

Keväällä 1973 koulussamme saatiin valituksi ensimmäinen kouluneuvosto. Valtakunnallisesti paljon keskustelua aiheuttanut oppilastoiminnan mahdollinen politisoituminen ei koulussamme saanut aikaan pelättyä kärjistymistä. Vuonna 1985 kouluneuvostot lakkautettiin ja tilalle perustettiin oppilaskunta sekä opiskelijoiden, henkilökunnan ja luottamushenkilöiden muodostama johtokunta.

Lukion opiskelijajoukko kasvoi vuosi vuodelta. Suurimmillaan lukion oppilasmäärä on ollut vuosina 1966, 1968 ja 1972, joina kunakin vuonna lukiossa oli 89 opiskelijaa. Vain v. 2001 syksyllä ylitettiin vielä 80 opiskelijan raja, kun kestävyysjuoksukurssien mukana lukion aloitti 35 opiskelijaa ja koko lukion opiskelijamäärä oli silloin 87.

Vuonna 1970 lukion aloitti ennätysmäärä 41 opiskelijaa. Kaiken kaikkiaan 50 vuoden aikana lukioon on tullut n. 1200 opiskelijaa. Lukiostamme on tähän mennessä valmistunut yli 900 ylioppilasta. Luku saattaa olla 930-940. Vuosikertomuksissa ei 1970-luvulta lähtien ole ylioppilastuloksia tietosuojan vuoksi. Samoin tiedot syksyllä kirjoittaneista puuttuvat.

Lukiossa on tähän mennessä ollut viranhaltijoina, tuntiopettajina tai pitkäaikaisina sijaisina vuosikertomusten mukaan 116 eri opettajaa.

Yhteiskoulun rehtori Ester Uotila toimi koko oppikoulun rehtorina vuoteen 1970 saakka. Tämän jälkeen rehtorin virassa toimi Erkki Verkama 1970 – 1985 (itsenäisen lukion rehtorina vuodesta 1975). Hänen jälkeensä rehtoriksi valittiin Pertti Laakso (virassa 1985 – 2009). Tämän jälkeen rehtorin tehtäviä on hoidettu tilapäisjärjestelyin, koska lukion tulevaisuuden suunnitelmat ja kehityshankkeet ovat olleet tekeillä. 2009 – 2011 rehtorin tehtäviä hoiti Antti Karakorpi ja 2011 – 2012 Sinikka Mäkinen. Kesällä 2012 lukio siirtyi hallinnollisesti osaksi Kuhmoisten yhtenäiskoulua. Rehtorin tehtäviä lukuvuonna 2012-2013 hoitivat sovitun työnjaon mukaisesti rehtori Pasi Hämäläinen ja apulaisrehtori Sinikka Mäkinen.

2. Koulurakennuksessa on tehty parannuksia

Kaukolan tilan alueelle vuonna 1960 valmistuneeseen koulurakennukseen tarvittiin lisätilaa. Keväällä 1963 saatiin käyttöön rakennuksen jatkettuun osaan valmistuneet 9 luokkahuonetta, 3 erikoisluokkaa, kirjasto, terveydenhoitohuone ja kouluruokala.

Kesällä 1973 sisätilat maalattiin taiteilija Jouko Nivarpään värisuunnitelman mukaisesti ja samana syksynä siirryttiin aineluokkajärjestelmään.

1997-1998 koulu saneerattiin perusteellisesti ja syksyllä 1998 remontin alta myös lukiolaiset joutuivat evakkoon. Tuolloin lukion tunteja pidettiin kirjaston alakerrassa ja paloasemalla. Saneerauksen yhteydessä rakennettiin uusi liikuntahalli, koska vanhan liikunta- ja juhlasalin alakerta oli purettava homevaurion vuoksi. Vanha sali jäi koulun käyttöön eri tarkoituksiin. Uuteen halliin tuli pesu- ja pukeutumistilojen lisäksi katsomo- ja varastotiloja sekä valokuvakehittämö. Hallin yhteyteen valmistui myös kuntosali.

2010 aloitettiin koulun varustaminen uudella tekniikalla: ATK-välineistöä, datatykkejä, dokumenttikameroita ja kosketusnäyttötauluja. Opiskelijoiden käyttöön hankittiin kannettavia tietokoneita, ja syksystä 2012 lähtien jokaisella lukiolaisella on ollut kannettava tietokone käytössään.

3. Lukiojärjestelmässä on tapahtunut useita muutoksia

Vuosina 1962 – 1965 lukio toimi ilman linjajakoa eli kaikki opiskelivat samat oppiaineet ja -sisällöt. Valittava oli vain joko psykologia tai biologia ja maantiede. Lukuvuoden 1965 – 1966 alusta alkoi jako kieli- ja matematiikkalinjaan, joilla molemmilla oli oma lukusuunnitelmansa.

Syksyllä 1970 lukion aloittaneet valitsivat entisen kielilinjan sijaan kieli-/reaalilinjan. Siinä oli valittava joko venäjä tai fysiikka sekä joko biologia tai kemia. Näitä oppiaineita saattoi ottaa kolmekin yhden ollessa vapaaehtoinen ylimääräinen oppiaine. Saksan kurssi oli sama kaikille linjavalinnoista riippumatta.

1.8.1975 siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Se merkitsi yksityisen yhteiskoulun omaisuuden siirtämistä kunnan omistukseen ja lukion eriytymistä omaksi yksikökseen Kuhmoisten lukioksi. Linjajako poistettiin ja opiskelijat tekivät ainevalintansa siten, että edelleenkin osa oppiaineista oli kaikille yhteisiä ja valinnaisaineita sai valita oman mieltymyksensä mukaan.

Syksyllä 1982 alkoi kurssimuotoinen lukio. Lukuvuosi jaettiin nyt jaksoihin, joilla oppiaineita opiskellaan tiivistettynä kurssina ja kursseista annetaan oma arviointinsa. Vanha luokallejääntimahdollisuus poistui.

4. Lukion ulkopuolinen opetus ja yhteistyö

Vuosituhannen vaihteesta lähtien lukio on vahvistanut yhteistyötään paikallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa.

Ensimmäisiä projekteja ja kursseja ovat olleet 1996 – 1999 toteutettu yrittäjyysprojekti sekä 1998 aloitetut Pihlajakosken studiolla toteutettavat elokuvakurssit.

Vuonna 2001 alkoi muutaman vuoden ajan toiminut juoksulukio. Siinä kestävyysjuoksua harrastaneita nuoria suoritti lukio-opintojen yhteydessä ammattivalmentajan ohjaamia liikuntakursseja. Lukiolaisille järjestettiin myös ratsastuskursseja, joita tarjosi Kirjonurmen talli.

Jämsän seudun toisen asteen oppilaitosten kanssa on useana vuonna järjestetty seutuviikko, jolloin on irtaannuttu muista opinnoista ja suoritettu viikon aikana oma erityiskurssi. Kuhmoisten lukion resursseilla täällä on toteutettu ratsastus-, elokuva- ja kreikan kielen kurssit.

Nykyään osa lukio-opetuksesta järjestetään etäopetuksena. Jämsän lukion kanssa on aloitettu muutamien kurssien toteuttaminen etäopetuksena videoneuvottelulaitteiden avulla. Opiskelijat suorittavat myös verkkokursseja osittain tai kokonaan itsenäisesti.

Aivan viime vuosina lukio on ollut mukana muiden muassa Keski-Suomen lukiohankkeessa. Hanke tähtää mm. lukion ja työelämän yhteyksien tiivistämiseen ja kansainvälisyystoiminnan juurruttamiseen lukion arkeen. Padasjoen, Asikkalan, Sysmän ja Kuhmoisten lukioiden verkostoitumista Etelä-Päijänteen verkostolukioksi on suunniteltu parin vuoden ajan.